sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Äikkä 5. Realismia Henrik Ibsenin tapaan

           Henrik Ibsen oli norjalainen näytelmäkirjailija, jolla on ollut suuri vaikutus moderniin teatteriin. Tuotannossaan hän kyseenalaisti ajan yhteiskunnan normeja ja etenkin sukupuolirooleja. Näytelmiä pidettiin skandaalimaisina ja ne jakoivat mielipiteet aikalaisessa yhteiskunnassa. Häntä ihailtiin ja moitittiin. Nykyään häntä pidetään yhtenä realismin ajan kuuluisimmista kirjailijoista sekä tunnetuimmista norjalaisista taiteilijoista. Henrik Ibsenillä on ollut suuri vaikutus muihin realismi-kirjailijoihin, kuten suomalaiseen Minna Canthiin.

            Nukkekoti, on kenties yksi Ibsenin tunnetuimmista teoksista. Näytelmä valmistui vuonna 1879 ja siitä on tehty neljä suomennosta, joista ensimmäinen kulki nimellä Nora,  päähenkilön mukaan. Luin WSOY:n vuonna 1999 painetun version näytelmästä. Kirja on näytelmän tapaan jaettu kolmeen näytökseen, jotka koostuvat dialogeista.

             Keskeisiä henkilöitä olivat Torvald Helmer, joka on juuri saanut ylennyksen pankinjohtajaksi ja hänen vaimonsa, Nora. Lisäksi Noran ystävällä, Rouva Lindellä ja Torvaldin ystävällä Tohtori Rankilla, sekä herra Krogstadilla oli tärkeät roolit. Herra Krogstad on Torvaldin alainen pankissa.

            Torvaldilla ja Noralla on onnellinen avioliitto, he ovat keskiluokkaisia kaupunkilaisia Norjassa. Lisäksi perheeseen kuuluu kolme lasta, sisäkkö sekä lastenhoitaja. Liiton alussa nyt pankinjohtajaksi siirtyvä Helmer oli vakavasti sairas. Lääkäri kehotti häntä lähtemään lomalle ulkomaille, mikä oli todella kallista.

             Nora halusi auttaa puolisoaan ja päätti heidän lähdöstään matkalle. Rahat olivat tuohon aikaan tiukilla eikä Helmereillä ollut varaa lähteä. Tällöin Nora lainasi rahat herra Krogstadilta, Torvaldin työntekijältä, tietenki kertomatta miehelleen. Noran oma allekirjoitus ei kelvannut vekseleihin eli velkasitoumuksiin, jolloin hän väärensi isänsä nimen. Vanha lapsuuden ystävä Rouva Linde tulee pyytämään apua Noralta. Hän on joutunut elättämään itse itsensä miehensä kuoleman jälkeen, mikä ei 1800 -luvun naiselle ollut helppoa. Hänelle järjestyy paikka pankista, mutta tällöin herra Krogstad menettää työnsä ja alkaa uhkailla Noraa väärennettyjen vekseleiden  paljastamisella, ellei saisi työtään takaisin. Hän toteuttaa uhkauksensa ja kirjoittaa kaikesta Torvaldille. Rouva Linde saa Krogstadin katumaan tekoaan ja tämä polttaa vekselit, kaiken pitäisi olla hyvin. Helmerin suuttumuksen myötä  Nora tajuaa oman onnettomuutensa nukke-elämässään ja jättää yllättäen perheensä. Hän toteaa olevansa ennen kaikkea ihminen, ja vasta sitten vaimo ja äiti. Kotiaan hän vertasi leikkimökkiin.
    
            Pidin teosta helppolukuisena näytelmärakenteensa vuoksi, sillä olen itsekin harrastanut teatteria ja oppinut seuraamaan dialogeja. Hahmoja oli kaikkiaan alle kymmenen ja näistä vain viisi oli mukana kohtauksissa vaikuttamassa tarinaan. Vajaa satasivuisen teoksen lukeminen oli helppo jakaa kolmeen päivään sen kolmen näytöksen mukaan. Aikalaisen yhteisön ristiriitaisesta vastaanotosta huolimatta Nukkekoti on vakiinnuttanut asemansa klassikkona, josta on tehty ja monta elokuva- ja televisio sovitusta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti